VIERASKYNÄSTÄ –  Tietokirjoja tehdään moneen tarpeeseen. Osa kirjoista on asiantuntijakirjoja, joilla ei kuvitellakaan saavutettavan suuria myyntilukuja. Sitten on urheilijaelämäkertoja, joiden myynti perustuu pitkälti urheilijan saavutuksiin ja suosioon.

Tietokirjakustantamisessa pätee kaava: mitä vaikeampi aihe, sitä vaikeampi myynti.

Tästä ei voi suoraan tehdä käänteistä kaavaa: mitä helpompi aihe, sitä helpompi myynti. Vaikka tällainen kyllä tulee mieleen, kun tutkii viime vuoden myydyimpiä urheilukirjoja.

Stereotyyppisesti urheilua pidetään tietomaailmassa kevyenä aiheena. Jos janan toiseen päähän laitettaisiin sellaisia tieteitä kuten fysiikka tai astronomia, niin urheilu voisi olla sen janan toisessa päässä. Siis jos ajatellaan, että urheilu on vain kevyttä viihdettä eikä vaadi mitään erikoisia taitoja.

En pidä tuollaisesta luokittelusta. Urheilusta pidän. Mutta en ajattele, että pitäisin siitä sen vuoksi, että se olisi jotenkin hirvittävän helppoa. Päinvastoin. Minua ovat eniten viehättäneet sellaiset lajit, joista helppous on kaukana. Niin kuin kestävyysjuoksu. Kuka sanoo, että kestävyysjuoksu on kevyttä ja helppoa?

Tai golf. Ilmoittautukoon, kenen mielestä golf on helppo laji!

Kun puhutaan sellaisen urheilukirjan kirjoittamisesta, joka kiinnostaa tuhansia lukijoita, silloin puhutaan poikkeuksesta. Menestyvän urheilukirjan tekeminen lähentelee rakettitiedettä. Mutta sellaisiakin kirjailijoita on, jotka osaavat urheilusta kirjoittaa.

Viime vuoden myydyin tietokirja oli Litmanen 10. Tammen kustantama kirja möi 43,800 kappaletta. Ottaen huomioon, että kirja julkaistiin vasta syyskuussa, tuota myyntimäärää voi kyllä hämmästellä.

Kirja syntyi poikkeuksellisella tavalla. Jari Litmanen saneli kirjan, ja ammattikirjoittajat purkivat äänen paperille. Litti hallitsi pelikentällä yllättävät kuviot, ja samalla tavalla hän aloitti kirjailijanuransakin.

Jos muistatte, niin Litmanen oli uransa alkuvaiheessa erittäin harvasanainen, etenkin suomalaisten urheilutoimittajien edessä. Jos silloin 1990-luvun alkupuolella joku olisi ennustanut, että Litmanen tulee sanelemaan elämäkertansa, sitä olisi pidetty vitsinä.

Litmasen huikaiseva ura kiinnostaa muuallakin kuin Suomessa. Kirjan oikeudet on myyty jo ainakin Hollantiin ja Viroon.

Toiseksi myydyin tietokirja oli Guinness World Records 2016. Kestosuosikki möi 35,400 kappaletta. Kokosin 1990-luvulla parina vuonna kyseisen kirjan suomenkieliseen laitokseen urheiluosuuden. Käytin apuna parhaita asiantuntijoita ja tilastomiehiä, kuten Pentti Salmea (koripallo). Silti työmäärä oli järkyttävän suuri. Se puurtaminen opetti arvostamaan tietokirjallisuutta!

Kolmanneksi eniten myytiin Tuomas Nyholmin kirjoittamaa Jarkko Ruutu. Otavan kirjaa myytiin 26,100 kappaletta.

Urheilu on ollut tietokirjakustantajille todella hyvä myyntivaltti. Viiden eniten myydyn tietokirjan joukosta erottuu ei-urheilullisena vain Matti Alahuhdan Johtajuus. Docendon kustantamaa kirjaa myytiin viime vuonna neljänneksi eniten tietokirjoista, 25,300 kappaletta.

Myös viidenneltä sijalta löytyy urheilua eli Tuomas Kyrön Uusi Urheilukirja. Kirjan on kustantanut kirjailijan kaksi vuotta sitten perustama Mielensäpahoittaja Oy. Osakeyhtiön 18 kuukauden liikevaihto oli 550 000 euroa. Se on aika kivasti aloittavalta yritykseltä.

Kuudenneksi ostetuin tietokirja oli Juha Berglundin ja Antti Rinta-Huumon Viinistä viiniin (23,800).

Tietokirjalistan 20. myydyin teos vuonna 2015 oli Risto Pekkalan Remontoijan käsikirja. Sekin möi kunnioitettavat 12,000 kappaletta.

Oma kirjani, Golf, suuret turnaukset, suuret voittajat (Auditorium) jäi kauas näistä menestyskirjoista. En ole saanut kustantajalta vielä tarkkoja myyntilukuja, mutta kirjan myynnin kannalta oli kohtalokasta, että Mikko Iloselle viime vuosi oli tavallaan välivuosi. Tämä kausi on Mikolta alkanut aivan toisella tavalla kuin edellinen. Tärkeintä tietysti on, että vihdoinkin Mikon peli kulkee!

 

Kalle Virtapohja
FT, tietokirjailija